No niin, reissu on saanut vaiheen, jossa suuntaamme takaisin kohti kotimaata. Romania jää siis taakse, ja sen myötä kaikki ihanat ihmiset ja eläimet. Täällä vietetyt 1,5 viikkoa olivat sanoinkuvaamattoman unohtumattomat. Muistoksi jää kasa valokuvia, pelejä, viiniä, suklaata (kyllä Jukka, muistettiin ostaa sullekin) ja upea rusketus. Tällä hetkellä sää ulkona on helteinen, noin 30 astetta lämmintä ja taivas on täysin pilvetön. Aletaan olla siis kipurajalla mukavuuden ja tukaluuden välillä.
Sain viimeinkin tehtyä postaukset Düsseldorfin visiitistä ja ne löytyvät Amsterdamin ja Ravenburgin tekstien väliltä. Syöksymme seuraavaksi pariksi päiväksi pimeään Itä-Eurooppaan, joten nettiyhteyksiä tuskin saamme avattua. Anna hiljenee siis ainakin lauantaihin saakka. Lisäksi puhelimen laturi tuhoutui tänään entistä pahemmin ja ellen saa sitä korjattua nyt, puhelimella minuun on turha ottaa yhteyttä.
Matkareittimme tulee olemaan Unkari-Slovakia-Puola-Liettua-Latvia-Viro-Suomi. Helsingissä on tarkoitus olla perjantai-iltana, mutta teiden kunto ja sää määrittävät onnistumisemme. Auto on kuitenkin priimakunnossa ja kuskitkin virkeinä pitkän lepotauon jälkeen, joten olen optimistinen.
Terveisiä kaikille!
P.S. Ihanaa! Olin juuri julkaisemassa tätä tekstiä ja sulkemassa konetta, kun Lehelin isä tuli tähän viereen ja toi minulle hiilitabletteja matkalle. Tämä kuulostaa varmasti todella typerälle, mutta tuollainen välittäminen lämmittää kummasti mieltä, erityisesti kun olet täysin vieraiden ihmisten “armoilla” :D
P.S.2. Lehel on pakannut automme valmiiksi minun bloggaillessa. Mikä mahtava työnjako! Nyt menoksi!
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin pimeässä Itä-Euroopassa on nettiyhteyksiä tarjolla ihan samaan malliin kuin häikäistyneessä lännessä, joten sillä verukkeella et kyllä bloggailua lopeta :)
VastaaPoistaTurvallista kotimatkaa.
No joo joo, kai siellä jotain nettejä olisi ollut tarjolla jos olisi ollut aikaa pysähtyä käyttelemään konetta. Mutta meidänpä piti ajaa. Autoa. 24 tuntia yhtäjaksoisesti. Ei siinä nettejä etiä. Siinä ajetaan kovaa että päästään äkkiä kotiin. Ja kotiin pitää päästä äkkiä, että ehtii töihin. Sitä on ihmisen arki. Töitä ja kovaa ajamista.
VastaaPoista