Keskiviikkopäivänä totuuus iski jälleen kerran vasten kasvoja. Aamulla päätimme ottaa junan ja matkata Romanian puolelle Szatmárnémetiin. Saavuimme asemalle noin puoli tuntia ennen junan lähtöä ostamaan lippua. Kansainvälisiä lippuja myyville tiskeille ei ollut jonoa, joten sinne vaan ostospuuhiin.Olimme aikaisemmin ostaneet lipun Budapest-Debrecen välille, joten nyt tarvitsimme vielä Debrecen-Szatmárnémeti välisen matkalipun. Virkailijalla ei kuitenkaan 2010-lukulaiseen tyyliin ollut käytössään tietokonetta, vaan hinnat katsottiin papereista, joista oli koottu neljä(!) kirjaa. Tämä tehostettuna neuvostoaikaisella työtahdilla saadaan lopputuloksesta pelkkää pahaa. Puoli tuntia oli lopulta aika, jonka vietimme ostamassa yhtä viheliästä lippua. Siinä samassa myöhästyimme minuutin päivän ainoasta suorasta junayhteydestä Debrecenistä Szatmárnémetiin. Voi matkustamisen riemua!
Otimme seuraavan lähtevän junan Debreceniin, päästäksemme edes lähemmäksi tavoitettamme. Juna olikin oikea nykyteknologian taidonnäyte. En ehkä koskaan ole ollut niin tärisevän ja huojuvan junan kyydissä kuin tuolloin. Kesken matkan alkoi sataa, joten jouduimme sulkemaan ikkunan. Harmillisesti sillä ei ollut vaikutusta, sade tunkeutui edelleen hyttiimme. :D
Uutisissa on ollut jonkun verran juttua Unkarin tulvista ja pääsimme matkan aikana todistamaan niitä hyvinkin konkreettisesti. Isoja aloja metsää oli hautautunut veden alle niin, että puut kasvoivat siisteissä riveissä järven näköisestä kilometrien mittaisesta vesialueesta. Surullisen ja kammottavan näköistä omalla tavallaan.
Debrecenissä kello viiden aikaan söimme päivän ensimmäisen minkäänlaisen aterian, koko aamu-ja iltapäivän kun olimme eläneet viinikumeilla ja meloniviipaleilla. Minä söin paikallista kebabia ja se oli isoa MOMPSI MOMPSIA (en edes kuvaa malttanut ottaa). Käytän tilaisuuden hyväksi ja avaudun. Mua ärsyttää ihmiset, jotka tilaavat ulkomailla ainoastaan Cokista tai Spriteä. Ettekö ihan oikeasti saa juoda sitä tarpeeksenne kotona?
Alma paprikaIllaksi ostimme leffaliput. Vaihtoehtoja ei ollut loputtomasti ja niistä suurin osa dubattuja joten The Twilight Saga: Eclipse sopi hyvin illan viihdykkeeksi. New Moonin jälkeen tämä sarjan kolmasosa tuntui oikealta mestariteokselta, mikä ei silti ole paljon.
Leffan jälkeen menimme yöksi edellisreissulta tuttuun paikkaan Péterin luokse. Péterillä on hauska kämppä, mukavan tilava mutta hiukan huonokuntoinen. Vessassa täytyy käsin laskea vesi vesisäiliöön ja huuhtelu tapahtuu narusta vetämällä. Vessan oven alaosassa on iso kurkistusaukko, lukkoa taas ei löydy lainkaan. Eikä heidänkään sängyissä ole petivaatteita, vaan paljaat patjat, peitot ja tyynyt.
Péter tarjoili meille Ouzoa
Lehel musisoi
Lehel musisoi lisää
Yhteisesti tuhosimme myös yhden pullon Sangriaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti