Toisen päivän pyörimme Budapestissa vailla mitään erityistä suunnitelmaa tai ohjelmaa. Sääfokusoituneena ihmisenä täytyy mainita, että koko päivän oli pilvistä ja viileää, illalla satoi tuntikausia yhtäjaksoisesti. Onneksi ei tullut pakattua mukaan sateenvarjoa. Eikä otettua yhtään ainutta valokuvaa. Nauraisitte vaan sille uitettu koira -lookille.
Illalla sain matkan ensimmäisen opetukseni: älä mene ravintolaan samaan aikaan kun televisiossa näytetään jalkapallon mm-kisoja. Ei ollenkaan hyvä juttu. Jo pelkän pöydän saaminen oli vaikeaa, vielä vaikeampaa oli nauttia ruuasta tai juomasta jalkapallohullujen täyttäessä mölinällään koko ravintolan äänimaailman. Mielestäni reipas taputus tai pieni vihellys riittäisi maalin juhlistamiseen, mutta täälläpä ei! Täytyy mesoa, huutaa, heilua ja pomppia, kippistellä laseja, vislata ja karjua sekä halailla naapuria. Lisäksi täytyy pukeutua naurettaviin hattuihin ja oman lempijoukkueen huiviin.
Itse "nautin" ottelusta viinin ja gulassikeiton kanssa turvallisesti kotimaahan tekstaten. Sattuu muuten oikeasti matkustaa pois Suomesta ja kuulla että siellä on paremmat säät. Aargh! Puukottakaa vaan.
Isäntäperheemme kolmekymppinen poika menee naimisiin tulevana viikonloppuna ja häitä valmistellaan täällä kovaa vauhtia. Paikalle on hankittu 120 litraa viiniä, vieraita on tulossa paikalle viitisenkymmentä. Hääpuku odottaa vierashuoneessa H-hetkeä. Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että sulhanen asuu edelleen vanhempiensa luona. Rohkeaa heittäytymistä vai vanhanaikaisia tapoja? Päättäkää te.
Matkustaessa on joitakin asioita, joiden toivoisi toimivan hyvin, sillä muuten mistään ei tule mitään. Lukekaa vakavuudella.
1) Valuutanvaihto
Valuutanvaihtopisteitä täytyy olla kaikkialla ja niiden pitää olla aina auki. Vaihtokurssin täytyy olla markkinahintainen ja vaihtajien rehellisiä ja luotettavia. Vaihdettujen setelien tulisi olla helposti luettavia ja loogisia (esim. arvokkaat kolikot eroavat kooltaan ja ulkonäöltään hiluista) eikä vaihtokurssinkaan pitäisi olla mikään kovin haastavia laskutoimituksia vaativa. Myönnettäköön että ihan kaikkiin näihin valtiotkaan eivät pysty vaikuttamaan mutta yrittäkää nyt edes!
Illalla kahdeksan jälkeen rahanvaihto ei Budapestissa enää onnistunut, koska kaikki paikat olivat kiinni. Onneksi armas Visa pelasti: nostin itselleni käteistä 20 000 forinttia. Summa itsessään on jo ihan järjetön siihen nähden että pienin kolikko on 5 forinttia mutta käytännössä kaikki maksaa 100 forintista ylöspäin. Mihin niitä minirahoja oikein tarvitaan?
2) Sää
Ulkomailla ei saa sataa vettä, sataa lunta, sataa rakeita, sataa räntää, ukkostaa, myrskytä, tuulla kovaa tai olla muutenkaan kylmä. Ulkomailla ei myöskään saa olla paahtava helle, seisova ilma, huono ilmanlaatu tai tyhjältä taivaalta paahtava aurinko ilman vilvoittavaa tuulta. Kun palvelu ei pelaa, ravintolasssa saat eteesi väärän ruoka-annoksen tai juna on kaksi tuntia myöhässä, lohtua saa Suomen ilmastoa lempeämmästä säästä. Mikäli tämäkin lohtu viedään pois, jää matkustamisen ainoaksi motiiviksi halpa viina.
3) Halpa viina
Suomessa on kallista, ulkomailla on halpaa. Näin se on aina ollut, näin sen täytyy aina olla.
4) Kielitaito
Helpottaa elämää kummasti, jos edes jossain joku ymmärtää edes osan siitä, mitä tahdot sanoa. Tällaisia paikkoja ovat esim. lipunmyyntipisteet ja ravintolat. Sukulaisvierailuilla tämä ei ole niin merkityksellinen asia. Ei niitä juoruja enoista ja serkun naapurista jaksa kuitenkaan kuunnella. Parisuhteessa taas erimielisyydet vähenevät suoraan verrannollisesti huonon kielitaidon kanssa. Puhuminen on yliarvostettua. Ja senhän me suomalaiset tiedämme.
5) Opasteet, kartat, toimiva julkinen liikenne, eduhkot nähtävyydet
Näitä saattaa tarvita, mikäli ei halua kiertää nähtävyyksiä samassa sightseeing bussissa japanilaisryhmän kanssa, joiden mielestä jokaisen patsaan, rakennuksen tai kukka-asetelman edesssä on otettava vähintään neljä erilaista poseerauskuvaa jokaisesta ryhmän jäsenestä. Ymmärrän, että tämäkin vaihtoehto on omalla tavallaan antoisa, mutta itse suosin silti kartta kädessä kohti tuntematonta -tyylistä lähestymistapaa paikassa kuin paikassa. Paitsi tietenkin Venäjällä, jossa kaikki on toisin.
6) Kauppojen aukioloajat
Kauppojen tulee olla auki viikonloppuisin, iltaisin, juhlapyhinä ja aina kun minä olen liikenteessä. Kauppojen ei tarvitse olla auki aamulla ennen puoltapäivää.
En lähde paljastamaan löytyykö näitä asioita Budapestista vai ei, mutta vihjeeksi kerron, että jonkun asian tärkeyden huomaa vasta sitten, kun se puuttuu (vrt. ovenkahvat).
Loppuun muutama kuva häistä ja uusista hiuksista.
P.S Mielelläni laittaisin kuvia muistakin kuin itsestäni, mutta luvat jäi taas kysymättä enkä halua loukata ketään. Toisaalta kaikki olivat niin kauniita, että ehkei kenenkään elämä horjuisi, vaikka tänne jokusen kuvan laittaisinkin.
